Oma syyni on se etten haluaisi olla niin riippuvainen työpaikalta saamastani palkasta. Raha itsessään ei tuo minulle mielihyvää vaan asiat mitä se mahdollistaa. Toisin sanoen minulle ei olisi mitään hyötyä olla vaikka 70-vuotiaaksi töissä josta saisi vaikkapa 500 000€ vuodessa ainoastaan sen takia että haluan tililleni mahdollisimman suuren summan rahaa. Tavoitteenani on kerätä sen verran rahaa että sillä pystyisi elämään samantasoista elämää kuin nytkin.
Itse yritän noudattaa seuraavia tapoja varallisuuteni kasvattamisessa:
1. Yritän tienata tarpeeksi
Kaikki lähtee palkasta jonka saan käteen. Jos tienaan liian vähän niin rahaa ei jää tarpeeksi säästöön. Palkankorotuspyyntöni eivät ole vielä menneet läpi mutta ehkä sitten joskus.
2. Pidän asumiskulut alle neljänneksen suuruisina nettopalkasta
Itse pidän asumiskuluja suurena tekijänä estämään rikastumista. Jos maksat vuokraa esimerkiksi puolet palkastasi niin asumiseen kuluu liikaa rahaa. Myös omistusasuminen on järkevä varallisuuden kasvattamisen muoto, ainakin silloin jos se ei tule kalliimmaksi kuin vuokralla asuminen samankaltaisessa asunnossa.
3. Sovitan menot tuloihini
Minun tuloillani voi matkustaa hyvin kerran vuodessa ulkomaille ja silti jää rahaa hyvin säästöön. Se riittääkin hyvin minulle. Baareihin ja alkoholiin saisi kulumaan paljon rahaa, mutta onneksi sekään ei kiinnosta minua.
4. Lasten hankinnan voi hoitaa myöhemminkin
Lapset vievät rahaa joka on pois sijoituksista. Toki lapset tuovat myös iloa. Itse olen ajatellut että en halua sitä vastuuta mitä lapsi toisi mukanaan ainakaan nyt muutamaan vuoteen. Siihen asti raha tekee työtä täysimääräisesti.
5. Sijoitan kaiken liikenevän rahan
Oli markkinatilanne mikä tahansa. Keskimääräisellä tuotollakin pystyy rikastumaan jos on tarpeeksi säästeliäs.
6. Myös tuuri voi vaikuttaa vaurastumiseen
Tähän taas ei voi oikein itse vaikuttaa. Voin saada potkut vaikka yt:den takia tai sairastua koska tahansa.
Näillä toimilla varallisuuteni on kasvanut ihan mukavaa vauhtia ja toivottavasti kasvaa jatkossakin.
Kuinka sinä yrität rikastua?
— Osinkokuningas (@osinkokuningas) 30. heinäkuuta 2016
Minulla on samansuuntaisia ajatuksia rikastumiseen tai oikeastaan taloudelliseen riippumattomuuteen. Tosin asumiskulut (lainanlyhennys, sähkö, vesi, jäte) voi kylminä talvikuukausina viedä lähemmäs kolmanneksen nettotuloistani, johtuen sähkölämmityksestä. Lapsikin on, mutta lapsi on vielä niin pieni, että vaikutus menoihin on ollut hyvin maltillinen.
VastaaPoistaItse haluaisin vielä löytää jonkin passiivisen tai semi-passiivisen tulonlähteen palkkatulojen, osinkojen ja sijoitusten arvonnousun lisäksi.
Heh, jos löytäisi jonkin passiivisen tulon jonka eteen ei tarvitsisi nähdä paljoa vaivaa (peruslaiska kun olen) niin olisin löytänyt graalin maljan :D
PoistaMä yritän myös lotota, keksiä yritysideoita (tosin niiden puhkeamiseen tarvitsisi aikaa ajattelulle eli lisää lomaa), kerätä pulloja ja täydennyskouluttaa itseäni.
VastaaPoistaEnnen muinoin muuten tuo asumiskulujen pitäminen alle 1/4 nettotuloista oli vaatimus asuntolainallekin. Harvoinpa vaan nykyään sillä hinnalla saa vuokra-asuntoa tai lainaa ja yhtiövastiketta katettua, ainakaan pk-seudulla. Onneksi itse asun tällä hetkellä pienemmässä kaupungissa ja vuokra-osuuteni on n. 15% normaalista nettopalkastani.
Sulla on kyllä aika mukava vuokra! Mistä niitä pulloja oikein löydät? Itse kun asun yhdessä Vantaan lähiöstä niin tuntuu ettei pulloja tule vastaan :)
PoistaSyy varmaan löytyy ahkerassa koiranulkoilutuksessa ja piha-alueella luuhaamisessa :) Meidän opiskelija-asuntokorttelin alueella ja lähipuistoissa pulloja löytyy satunnaisesti aina useita. Joskus hävettää liikaa tai ei ole pussia mukana.. Keskustassa muuten kulkiessa en kyllä kerää.
PoistaPerus pullonkerääjien profiili ei yleensä ole ekonomimainen =) Rikot hyvin yleistä kuvaa =D
PoistaMoi!
VastaaPoistaHyviä neuvoja pitkäaikaiseen säästämiseen. Itsekin olen huomannut asumiskulujen voivan nousta aivan tolkuttomiksi ja voivan jopa laskea säästämisastetta. Puhun tietenkin asuntovelallisen tilanteesta. Tulevaisuudessa korot saattavat nousta ja pahentaa ongelmaa edelleen. Asuntosijoittamistakin harkitsin useampaan kertaan.
Vastauksena kysymykseesi ehdotan sijoitusten ajoittamisen harjoittelua. Jos alkaa tuntua siltä että löytää hyviä menetelmiä voi rikastuminen olla mahdollista sopivien sijoitustuotteiden avulla. Näissä on minusta hyvää se, että alkupanoksen ei tarvitse olla suuri. Itse olen ajoittamiseen käyttänyt teknistä analyysia (kirjoittanut blogissani siitä).
Näinhän se on. Jos olisi kuitenkin olemassa yksi tietty menetelmä jolla voisi varmasti rikastua niin kaikki käyttäisivät sitä. Siksi haenkin vain markkinoiden keskituottoa.
PoistaHyvä kirjoitus ja kannataa miettiä, miten voi rikastua ja mikä on päämäärä.
VastaaPoistaItse uskon noihin "Housewife worked from home and made $4000 in a week" -mainoksiin. Mutta sillä varauksella, että jos valitsee ansaintotieksi valmiin tuollaisen niin siitä menee iso viipale järjestelmän keksijälle. Ja se ei sitten enää kannatakaan. Uskon, että on ihan sama onko mies tai nainen tai kotiäiti tai kotivaimo tai vaikka joulupukki, mutta jos keksii itse järjestelmän joka tuottaa niin voi helpostikin ansaita esim 1 h töillä koko työpäivän palkan (ja loppu päivän voi hoitaa lapsia tai harrastaa tai...). Ainakaan minä en tarvitse kuin tuon max. 1h töitä elantooni.
Lisäksi ei kai lapset nyt noin kalliita ole, että niitä kannattaisi taloudellisesta syystä lykätä. Eihän se lapsi paljon tarvitse. Rakkaus ei mitään maksa. Ja jos saa lapsilisää sen 100 e niin kyllähän se sille lapselle sen ruokaan riittää. Voihan sitä sitten laittaa ihan omaa rahaa vaikka 100 e lapsen aiheuttamiin asumis- ja muihin kuluihin, mutta kyllä ne lisääntyneet asumiskulut varmaan hyödyttää itseäkin (isompi talo). Eli tätä lapsien teon lykkäystä en tajua ollenkaan. Jos lapsia haluaa niin on ne varmaan riskiskenaarion kannalta syytä tehdä ajoissa. Eli jos lapsia elämään haluaa niin kumpi on parempi skenaario 1) lapsi 'liian' aikaisen ja varallisuus hieman lykkääntyy vai 2) kärsii rikkaana koko elämänsä lapsettomuudesta. Kaikki ei saa valita, mutta jos minä saisin valita niin riskittömämpi olisi tuo 1. vaihtoehto taloudellisestikin (jos on onnellinen niin saa paljon aikaan, myös varallisuuden kasvatuksessa).
Minulla omassa laskelmassa se heikkous, että kerään vaan rahaa, minun pitäisi osata tehdä myös loppupään laskelma, että miten 'syön' omaisuuteni (joko itse syön tai sitten paljonko haluan jättää sukulaisille) tai ainakin niin, että itse ennätän nauttia siitä. Mutta tämä ei ole ihan vielä ajankohtaista. Haluan ensin kuitenkin kartuttaa kassaa, mutta varmaan 10 vuoden päästä teen laskelman miten alan 'kuluttaa' pääomaa. Nyt siis en elämiseen enempää tarvitse. Ja jos nyt törsään enemmän niin se ei ainakaan lisää onnea. Mutta myöhemmin lisään laskelmaan myös pääoman syötiosuuden.
Ja tuo viimeinen kohta eli tuuri. Se kyllä antaa purjeet alleen. Tuurilla voi onnistua vaikka säästää/sijoittaa vain keskinkertaisesti.
Itse näen tuon lapsiasian niin että tulee sitten aikanaan jos on tullakseen. Ja kyllähän ne vaan maksavat sitä enemmän mitä ikää tulee. Miksi tätä kuluerää ei voisi siirtää muutamalla vuodella ja antaa varallisuuden kumuloitua tuon ajan?
PoistaTuuri on vähän kaksiteräinen miekka, ystävä kun sitä on ja vihollinen kun sitä ei ole.
Lapsiasiassa olen kyllä "Puolimiljoonaa Pääomaa" kanssa samoilla linjoilla. Jos lapsen näkee kustannuksena, ollaan väärillä vesillä.
PoistaPerustelemme säästämistä melkein kategorisesti siten, että rahalla on vain välineellinen arvo ja tarkoituksena on merkityksellinen ja riippumaton elämä. JOS tähän merkityksellisyyteen liittyy asioita kuten perhe ja jälkikasvu, niin tuntuu erikoiselta asettaa säästäminen tämän edelle. Lapsen tekemisen lykkääminen tarkoituksella eteenpäin vähentää sekä 1) todennäköisyyttä että jälkikasvua tulee, 2) vuosia joita jälkikasvun kanssa saa viettää. Itseltään voikin kysyä, että mikä elämässä on tärkeää. En tietystikään ehdota, että kaikki hankkisivat perheen heti täysikäisenä, mutta jos elämäntilanne on sellainen että lisääntymistä harkitsee tosissaan, niin en ainakaan säästösyistä lähtisi asiaa siirtelemään.
Itsellänihän siis on lapsi, ja tämä on auttanut tuomaan asiaan näkökulmaa. Joskus aiemmin olisin saattanut pystyä näkemään lapsen kulueränä, mutta tällainen laskelma muuttuu aika nopeasti kun siihen tuo muita painotuksia ja hyötyjä (ilo, onni, elämän tarkoitus jne) mukaan :)
Jeps, luulen että itsellänikin tulee sitten aikanaan näkökulma muuttumaan. Nyt vain tuntuu etten sellaista vastuuta halua vielä elämääni.
Poista"Ja jos saa lapsilisää sen 100 e niin kyllähän se sille lapselle sen ruokaan riittää. Voihan sitä sitten laittaa ihan omaa rahaa vaikka 100 e lapsen aiheuttamiin asumis- ja muihin kuluihin"
PoistaRiittäisipä 200 euroa lapsen kuluihin... Pelkästään päivähoito maksaa useamman satasen kuussa. Vuodessa menee varmaan 4000-5000 euroa helposti kaikkiin kuluihin.
Iso rahareikä jota Osinkokuningas ei maininnut on auto. Edulliseenkin autoon menee ainakin pari tonnia vuodessa vaikka ei ajaisi paljoa.
Niinpä.
PoistaEn viitsinyt mainita autoa koska itse ajan tyttöystävän autolla bensa korvauksella eikä se ole kaikille mahdollista =D
Kyllähän ne lapset vaikuttaa talouteen: päiväkoti, vaipat, ruuat, menetetyt ylityöt, palkan vaihtuminen vanhempainrahoihin, vaatteet ja muut tarvikkeet, harrastukset ja kohonneet asumiskulut. Siitä en sitten tiedä, auttaako lykkääminen mitään. Ainakin naisena ajattelen, että on hyvä tehdä lapset ajoissa, että äitiyslomat eivät ole sotkemassa urasuunnitelmia. Ja kyllähän lapset tuo myös sisältöä elämään.:)
PoistaLykkääminen voi auttaa siihen että korkoa korolle efekti toimii aiemmin. Ja voihan se jollain naisella mennä niinkin että hän on jo siinä asemassa töissä missä haluaakin kun hän jää mammalomalle :)
PoistaPuolison ominaisuudetkin vaikuttaa rahan kertymiseen. Olkaa siis tarkkoina. :) T:pantti
VastaaPoistaTotta, jos kumppani on sellaista sorttia että ei halua sinunkaan elelevän nuukasti niin säästäminen kärsii =)
PoistaAvioehdolla ei muuten vaikuta. Muutenkin jos toisella on huomattavasti enemman rahaa niin avioehto on omasta mielestani ehdoton.
PoistaMites se muuten toimii, pystyykö siinä vaikuttamaan myös avioliiton aikana hankittuun omaisuuteen? Vai ainoastaan siihen joka on hankittu ennen naimisiinmenoa.
Poista"Mites se muuten toimii, pystyykö siinä vaikuttamaan myös avioliiton aikana hankittuun omaisuuteen?"
PoistaKyllä pystyy, eihän avioliiton aikana hankittu omaisuus ole muutenkaan automaattisesti yhteistä. Jos sinä ostat auton omilla rahoillasi, niin se on sinun, ei puoliksi vaimosi. Vasta avioerossa jaetaan omaisuus tasan, jos ei ole avioehtoa.
Jos molempien palkat menevät samalle tilille ja auto ostetaan niillä rahoilla, niin se on hankalampi tilanne. Silloin varmaan auto katsotana yhteiseksi, vaikka olisi avioehto.
Kuulostaa ihan hyvältä diililtä. Toisaalta voisihan se olla niinkin että vaimosta tulisi rikkaampi ja sitten itse "menettäisikin" rahaa jos olisi tehnyt avioehdon =D
PoistaJälleen yksi hyvä syy olla lapseton ;) Mutta eipä sekään kaikille sovi.
VastaaPoistaNäin hyvin alkuvaiheessa "hitaasti mutta varmasti" tuntuu hyvältä strategialta. Jos vetäisin budjetin liian tiukoille, menisi hommasta into. Jos taas asettaisin säästötavoitteeksi jotain hyvin alhaista, olisi matala kynnys tuhlata loput. Asumiskulut on monella suurin kiinteä menoerä, kerrostalossa onneksi kiinteämpi kuin omakotitalossa. Asumiskulujen hallinnalla pääsee jo pitkälle.
Jeps, asumalla sopivan hintaisessa kämpässä sopivalla sijainnilla saa säästämisessä paljon aikaan =)
Poista