Päätinpä pyhien kunniaksi kirjoittaa pohdiskelevan tekstin taloudellisesta riippumattomuudesta. Tällä hetkellä elelen tyytyväisenä perheenisän elämää, mutta miten kävisi jos olisin yhtäkkiä lapseton sinkku ja alkaisin nyt tavoittelemaan taloudellista riippumattomuutta tosissaan?
Täytyy myöntää tässä välillä kiireisessä arjessa pohtivani millaista elämäni olisi jos nyt olisinkin sinkku ja lapseton. Millaista olisi kulutus silloin kun saisi tehdä itse kaikki päätökset kulutuksesta ja asumisratkaisuista? Aloitetaan ensin spekseistä. Tylsää on mun mielestä spekuloida menneisyydellä joten spekuloidaan mieluummin tulevaisuudella. Täytän pian 33-vuotta joten lähdetään siitä liikkeelle.
Vaihdetaan nykytilanteesta ainoastaan tuo perhe ja suhdestatus ja jätetään varallisuus ennalleen. Myisin auton, lahjoittaisin kissan ja luopuisin harrastuksista. Kivempaa jossitella tulevaisuudella kuin menneisyydellä. Ostaisin Vantaalta pienen 130 000 euron yksiön jossa olisi putkiremontti tehty ja muutenkin remontoitu. Vastike 100 euroa kuussa + muut asumiskulut. Nykyvelalla olisi tuosta uudesta kämpästä lainaa jäljellä 98 000 euroa.
Lähtötilanne
Tällainen olisi sommitelma siitä miten lähtisin toteuttamaan nykytuloilla/omaisuudella taloudellinen riippumattomuus -projektia:
Varat
130 000 euroa asunto
190 000 euroa osakesalkku
1000 euroa käteinen
yhteensä 321 000 euroa
Velat
98 000 euroa asuntolaina
23 000 euroa sijoituslaina
9000 euroa opintolaina
2000 euroa muu laina
yhteensä 132 000 euroa
Kuukausittaiset menot
200 euroa asuminen
150 euroa ruoka
100 euroa viihde/sekalaiset menot
100 euroa opintolaina (tämä tulee vuoden päästä maksuun)
60 euroa matkakortti
20 euroa sijoituslaina
yhteensä 630 euroa
Kuukausittaiset tulot
2400 euroa nettopalkka
630 euroa netto-osingot
100 euroa blogitulot
yhteensä 3130 euroa
Näistä luvuista vielä sen verran, olen vuosien ajan kokenut pystyväni tällaisia menoasteita noudattamaan niin päättäessäni. Ja helpointa tuo on sinkkuna ilman perhettä. Kuten tässä oletetaan. Tulotasossa oletetaan, että olisin töissä nykytyöpaikassa ja osingot pysyisivät ennallaan ja blogi tuottaisi edelleen vaan tuollaisia hiluja. Toki jos haluaisin lisää palkkaa niin hakisin äkkiä uutta työtä jotta palkka nousisi kerralla kunnolla.
Keskittäisin kaiken tarmon asuntolainan lyhentämiseen
Asuntolaina on tärkeää saada pois. Se lisää turvallisuuden tunnetta taloudellisessa riippumattomuudessa kun omistaa asunnon ja asumiskulut pienevät. Vaikka korot tulevat todennäköisesti olemaan matalalla vuosikaudet, niin onhan se turvallisempaa olla ilman asuntolainaa kuin asuntolainan kanssa. Asuntolainan maksamalla poistaa riskin korkojen nousun vaikutuksesta omaan talouteen ja lisää paljon mielenrauhaa.
Toinen syy miksi keskittyisin 100% asuntolainan lyhentämiseen johtuu tulojen ja menojen suhteesta. Arvioidut tulot ilman nettopalkkaa riittävät kattamaan peruselämisen kulut. Tuosta jäisi menojen jälkeen kuukausittain 2500 euroa asuntolainan lyhentämiseen ja projekti olisi valmis 3 vuoden ja 3 kuukauden kuluttua.
Taloudellisesti riippumattomaksi jo 3 vuodessa ja 3 kuukaudessa
Aika nopeasti pääsisi näköjään 36-vuotiaana olisin jo taloudellisesti riippumaton. Olettaen osinkojen ja blogitulojen pysyvän suhteellisen samana. Mutta mitä järkeä tuossa olisi, eihän siinä olisi yhtään puskuria mihinkään suuntaan. Tehdään työtä vielä pari vuotta lisää ja hankitaan vähän puskuria. Sijoitetaan kaikki menojen jälkeen jäävät tulot ja saadaan lisää osinkoja. 3% nettoyieldillä lisää rahaa tulisi 2 vuoden sijoittamisella (60 000*0,03)/12=150 euroa kuukausittain. Sitten tulot olisivat jo lähes 900 euron luokkaa kuukaudessa. Silloin olisi jo hiukkasen puskuria.
Mulle kävis kuitenki ohrasesti tuossa. Jouduttuani säästämään monta vuotta noin ahkerasti alkaisi hanat aueta. Kulutus lisääntyisi räjähdysmäisesti. Tenniskin olisi ollut monta vuotta tauolla ja pitäisi aikaa kuroa kiinni kalliilla valmennuksilla. Matkustelua, ulkonasyömistä ja hyvää olutta. Voisihan sitä shoppailla myös. Aika nopeasti rahat loppuisivat totaalisen kesken.
Mieluummin jatkan tasaista tahtia
Minä olen saanut tarpeekseni säästämisen maksimoinnista ja kulutuksen minimoinnista. Olen jo saanut ihan ok kokoisen potin kasaan. Elämänlaatu on parantunut samaa tahtia kun kulutus on lisääntynyt. Nyt se on stabiloitunut sellaisella tasolle jossa aina jotain jää säästöön, mutta ei niin paljon kuin ennen. Säästöön ei jää mitään 80% tuloista vaan ehkäpä 10-20. Mutta se on ihan ok tässä elämäntilanteessa ja näillä tuloilla/valinnoilla. Olen siis edelleen sitä mieltä, että aina pitäisi jäädä jotain säästöön. Se luo turvaa tulevaisuudelle.
Avaa maksuton arvo-osuustili ja osakesäästötili Nordnetiin
- Vuoden välittäjä 2019
- Maksuton arvo-osuustili, osakesäästötili ja pörssiosakkeiden säilytys
- Supersuositut superrahastot vain Nordnetistä
P.S. Jotta saisit tiedot blogini uusista päivityksistä, muista seurata minua sosiaalisen median eri kanavissa.
Osinkokuningas Twitter
Osinkokuningas Facebook
Osinkokuningas Shareville
Tämä kirjoitus sisältää affiliate linkkejä. Jos tilaat tavaraa tai palveluita niiden kautta niin saan siitä palkkioksi pienen komission. Tämä ei kuitenkaan maksa sinulle mitään ylimääräistä. En anna sijoitusneuvontaa enkä ole vastuussa sijoitustesi voitoista tai tappioista. Teet sijoituspäätöksesi täysin omalla riskilläsi. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä jotka pitää ottaa huomioon sijoituspäätöksen tehdessään. En vastaa myöskään sivujeni kautta tilaamiesi tuotteiden tai palveluiden laadusta. En ole vastuussa kolmansien osapuolien aiheuttamista vahingoista.
Sain säästöön ihan kivan summan 26 vuotiaaksi ja sen jälkeen lähinnä kasvatellut säästöjä joko osingoilla tai osakkeita ostamalla ja myymällä. Pieniä summia jäänyt säästöön palkkatilistä, ja niillä sitten matkusteltu. Meillä siis useampi lapsi ja jokainen harrastanut jotain urheilua, niin sinnehän ne rahat on aika hyvin huvenneet ruoan ja asumisen lisäksi. Mutta ei se haittaa, lapset ja lasten kanssa touhuaminen antaa enemmän kuin ottaa. Mutta jos tämä tulotaso jatkuu meillä, niin 4-5 päästä alkaakin sitten jäämään säästöön ihan eri tavalla. Ja ne rahat on sitten varsinkin sitä taloudellisen riippumattomuuden tavoittelua varten.
VastaaPoistaHyviä ajatuksia.
PoistaTasaista tahtia on hyvä jatkaa :) Mukavaa sijoitusvuotta 2020!
VastaaPoistaSitä samaa!
PoistaSe että lähtisi unelmoimaan taloudellisesti riippumattomuudesta, niin pitää miettiä kuitenkin että tulot ovat kestävällä tasolla. Vaikka kulupuoli saadaan minimoitua, niin kodinkoneita menee rikki, jotakin vakuutuksia pitää olla, netti+ puhelin, vaatteitakin on hyvä ostaa edes joskus. Sitten ehkä se ilkein paha on jos osakemarkkinat rommaavat, niin voi tulla kiire töihin takaisin. Mielestäni paras kombo on se, että osingot tuo hyvän lisätulon ja sitten vaikka töitä vähentämällä (palkattomia vapaita pidellen) saa jo vapauksia. Hyvässä lykyssä voi pitää osinkojen kautta vapaita ylimääräisiä kuukausia. Loppujen lopuksi monella meistä työ on kuitenkin ihmistä kasassa pitävä voimavara ja tunnemme itsemme "tärkeäksi". Samalla arki pysyy mielekkäänä ja vapaat tuntuu vapaalta.
VastaaPoistaNäin olen asian itsekin järkeillyt ja työt jatkuu heti hoitovapaan jälkeen :)
PoistaIän karttuessa sitä huomaa "haaveilevansa" siitä, kuinka asiat olisi pitänyt tehdä 20 vuotta sitten taloudellisesta näkökulmasta. Toisaalta, nyt kun katsoo taaksepäin sekä säästäjäsijoittajana että varsinkin puolisona ja isänä, ehkä matka on ollut itselle juuri sellainen kuin tarkoitettu oli. Ja jaan edellisen kirjoittajan ajatuksen siitä, että oloneuvoksena oleminen ei varmasti kenellekään ole pidemmälle päälle hyvä asia vaan on se työ keskeinen asia itse kullekin. Parasta olisi vapaus valita mitä se työ on, jos taloudellisen taakan on itseltään saanut pois sijoitusvarallisuuden turvin. Joten sitä kohti! Onnea sijoitusvuoteen 2020!
VastaaPoistaKyllä tässä nyt perheellisenä on alkanut huomata ettei halua elää ihan kädestä suuhun vaan turvallisuutta luova puskuri on myös hyvä olla olemassa.
PoistaHyviä sijoituksia sinullekin 2020!
Mikäli haaveilee taloudellisesta riippumattomuudesta, kannattaa vaadittavat tulot laskea reilusti ylöspäin ja kulupuolen pitää olla sellainen että on aidosti vapaa tekemään niitä asioita mistä nauttii. Toki pienemmätkin pääomatulot mahdollistavat jonkinlaisen keventämisen työtahdissa kuten perhe- ja vuorotteluvapaan tai vaikka palkattomat vapaat töistä.
VastaaPoistaMainitsit kuinka tärkeää on turvallisuudentunne, se johdattaa pitkälti myös minun valintoja elämässäni. Isyysvapaan aikana olin tehnyt valmiit suunnitelmat töistä poisjäämiseksi ja toimenpiteistä joilla olisin saanut vakioitua tulot noin 2000 euroon kuukaudessa. Työpaikkaani pidin kuin vakuutuksena mikäli tarvitsisin lisätuloja. Todellisuus iski kuitenkin vapaiden aikana kun työpaikka meinasi mennä alta, tällöin päätin jatkaa niin kauan että saan ainakin palkkaa (n.3500€/kk) vastaavan summan pääomatuloja.
Työuralleni tulee lisää mittaa pari vuotta mutta se on pieni hinta siitä että saa öisin nukuttua levollisin mielin. Todennäköisesti tavoitteen saavuttamisen jälkeenkin jatkan yhä muutaman vuoden osa-aikaisena töissä kasvattaen pääomatuloja noin puolitoista kertaiseksi palkkatuloon nähden. Perheellisenä ei vain enää voi, tai edes halua ottaa riskejä perheen hyvinvoinnin kustannuksella.
Uutena asiana ajattelin kokeilla myös kirjanpitoa menoista, jotta saisin lopulta tarkan käsityksen perheemme kuluista. Tähän asti olen pitänyt sitä epäoleellisena ja seurannut ainoastaan tulojen ja sijoitusten suhdetta. Ehkäpä tämä tarjoaa tilaisuuden oppia vaikka tiedän ettei ihmeitä ole tehtävissä, sen enempää kuin halua juosta halvemman juuston perässä pitkin kaupunkia.
Kuluista voi säästää vain tiettyyn pisteisiin asti, mutta tuloja pystyy hankkimaan rajattomasti lisää :)
PoistaPerhe tuo onneksi ihan muunlaista mutta erittäin arvokasta (sosiaalista)pääomaa <3
VastaaPoistaNäin on! :)
Poista