1.7.2018

Muista palkita itsesi kun pääset tavoitteeseesi

Kuva: vespa.com

Ahkerassa säästämisessä saattaa joskus unohtua itsensä palkitseminen. Jos vain keskittyy johonkin tiettyyn säästötavoitteeseen niin säästämisestä voi muodostua pakkopullaa. Yksi keino nostaa motivaatiota on miettiä itselleen joku palkinto minkä saa sitten ostaa kun on säästötavoitteeseen päässyt.

Säästämisessä on hyvä pitää balanssia myös elämisen kanssa. Säästää kannattaa nimittäin niistä asioista jotka eivät ole itselle tärkeitä. Esimerkkeinä voisi olla työpaikkalounas, kahvit kahvilassa, baarit, shoppailut yms yms. Itse olen laittanut nämä minimiin ja käytän rahaa vain minua kiinnostaviin asioihin kuten matkailuun, escape roomeihin, treenaamiseen ja ravintoloihin.

Jos olet laittanut itsellesi jonkun tietyn säästötavoitteen niin hyvä idea voisi olla palkita itsesi kun pääset tavoitteeseesi. Se voi jopa lisätä säästömotivaatiota kun voit ajatella että sitten kun olen suorittanut tämän tietyn tehtävän niin minä saan hyvän palkinnon.

Palkinnoksi voisi käydä hyvin vaikkapa joku ulkomaanmatka tai joku tavara kuten uusi kello. Minulle on tullut pieni kuume noihin kaksipyöräisiin taannoisen Kreikan matkamme jälkeen. Suhailimme ympäri saarta skootterilla ja skootteri osoittautuikin vallan mainioksi peliksi. MP-korttia minulta ei löydy joten joudun tähyilemään ainoastaan mopojen suuntaan. Eipä siinä, ilmeisesti ylläpitokustannukset eivät ole kovinkaan suuret tuollaisissa.

Mitä nyt hiukkasen kerkesin jo tarkastelemaan hintoja niin lämmin tallipaikka talvikaudelle olisi 120€ ylöspäin ja vakuutus maksaisi 150€ vuodessa. Kaipa siinä jotain pientä huoltoa tulisi vielä päälle. Bensaa kuluu noin 3l/100km ja en usko että ajokilometrejä omalla ajolla kauhiasti tulisi. Sitten voikin jo pohtia sitä että onko koko ostos yhtään järkevä... Todennäköisesti ei, mutta ei kai kaiken tarvitse elämässä ollakaan aina niin järkevää? :D Voipi olla että en toteuta vielä tänä kesänä tuota ostosta. Eikös sitä sanota että kaksipyöräinen on paras ostaa syksyllä tai talvella?

Oletko sinä palkinnut itseäsi säästämisestä? 
 

Tämä kirjoitus sisältää affiliate linkkejä. Jos tilaat tavaraa tai palveluita niiden kautta niin saan siitä palkkioksi pienen komission. Tämä ei kuitenkaan maksa sinulle mitään ylimääräistä. En anna sijoitusneuvontaa enkä ole vastuussa sijoitustesi voitoista tai tappioista. Teet sijoituspäätöksesi täysin omalla riskilläsi. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä jotka pitää ottaa huomioon sijoituspäätöksen tehdessään. En vastaa myöskään sivujeni kautta tilaamiesi tuotteiden tai palveluiden laadusta. En ole vastuussa kolmansien osapuolien aiheuttamista vahingoista.

12 kommenttia:

  1. Palkinto on hyvä tapa saada itselle varallisuuden kasvua, mutta minä olen huomannut että palkinnon pitää tulla vasta todella suuresta onnistumisesta ja silloin palkinto voi olla isompi. Tai sitten minua itseäni ei pienet osapalkinnot ole hetkauttaneet (vaan olen kokenut ne jopa törsäilyksi).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se voi olla :D Kaikki pitää toki suhteuttaa mikä on kellekin suuri onnistuminen. Se voisi olla vaikka 2000€ vararahaston keräys ja sitten voisi ostaa esimerkiksi ravintolaillallisen.

      Poista
  2. Yleensä olen ajatellut, että taloudellisen liikkumavaran vähittäinen lisääntyminen on itsessään se säästämisen palkinto. Aina silloin tällöin kyllä on hyvä antaa itselleen lupa johonkin tuollaisen hankintaan, jota voi väljästi ajatellen pitää itsensä palkitsemisena.

    Mutta jos päätyy antamaan säästämisestä palkintoja itselleen, niin kannattaa miettiä, onko säästämistavoite liian kireä, jos sitä ei pitäisi houkuttelevana ilman lopussa olevaa palkintoa. Ollaanko menossa laihialaisen itsepetoksen tai jojolaihdutuskuurin tapaiseen suuntaan?

    Ja nyt melkeinpä kuulen kysymyksen: mikä on laihilainen itsepetos? Viittaan vanhaan, Pirkanmaalla, eli hyvän matkaa Laihian ulkopuolella kuulemaani ja mahdollisesti jostain kirjaston kaskukirjasta kouluikäisenä muutenkin lukemaani tarinaan laihialaisesta pihiydestä, jonka nyt ulkomuistista oleellisin osin toistan:

    Laihialainen mies huomasi palvilihakimpaleen olevan menossa huonoksi. Hän arveli ettei hyvävoimainen mies, kuten hän oli, tulisi sen syömisestä varsinaisesti sairaaksi, mutta kuitenkin niin huonossa hapessa tuo liha oli, että ensimmäisen palan jälkeen häntä alkoi suoraan sanottuna inhottaa tuon pilaantuneen lihan syöminen. ”Ja minähän en tuota ravitsevaa ja arvokasta lihaa pois heitä” sanoi mies itsekseen.

    Mies otti jaloviinapullon, ja kaatoi eteensä pienen lasillisen, ja asetti sen lihan viereen. ”Tuon jos syöt, niin tämän saat juoda!” hän sanoi itselleen. Ja söi kohtalaisen kokoisen lihapalan hitaasti, mutta varmasti pureksien ja nieleksien. Sitten hän kaatoi jaloviinan lasista takaisin pulloon ja sanoi itsekseen virnistellen: ”Uskoitpas, pentele!”

    Siis ehdottomasti ruokahävikin vähentäminen ja säästäväisyys ovat monellakin tapaa jaloja tavoitteita, ei siinä mitään, tarinan kärki ei koske niitä. Pikemminkin tämä tarina on ollut mielessäni, kun olen miettinyt omia pitkän tähtäimen tavoitteitani työssä, ja sitä, miten tarinan kaltaista tavoitteenasettelua olisi syytä karttaa. Tuli vain mieleeni tällainenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tässä tunnu että liikaa säästelisi, mutta palkinnot ovat vaan niin kivoja :)

      Poista
  3. Tavoitteiden saavuttamisesta palkitseminen on paikallaan, mutta palkinnot on ainakin pitkäaikaissäästämisessä syytä pitää jossain suhteessa saavutettuun tavoitteeseen. Moottoripyörän hankkiminen ensimmäisen 10 k€:n rajapyykin kohdalla voi olla vähän epäsuhtainen. Omalla kohdalla palkitsemiset ovat jääneet aika vähiin sillä en ole kokenut niitä tarvitsevani. Joku pieni ja mukava turhake on ehkä joskus tullut hankittua isomman tavoitteen täyttyessä. Nyt minullakin on vähän kuumetta moottoripyörän hankkimiseen, vaikka asia ei suoranaisesti liity palkitsemiseen. Kuumetta alentaa ajokortin täydennystarve, kun en aikoinaan saanut automaattisesti korttiini tuota vaadittavaa A-kirjainta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti pitää suhteuttaa palkinnot siihen mitä on saavuttanut :)

      Poista
  4. Anonyymi7.7.18

    Itse sijoittajana ja entisenä motoristina suosittelen unohtamaan mopot kokonaan. Jos kaksipyöräisen haluat, suorita se A-kortti ja osta sitten vaikka joku 125-300cc skootteri. Monella tuo innostus moottoripyöräilyyn kuihtuu aika äkkiä ja voin vakuuttaa, että 50 kuutioisen mopon kanssa se kuihtuu vielä nopeammin :D.

    A-korttia voit pitää sijoituksena tulevaisuuteen, sen jälkeen voi ajella koska haluaa. Itse en sulje pois, ettenkö ikinä ostaisi pyörää uudelleen. Nyt pitäisi vaan päästä eroon harrasteautosta vuorostaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseasiassa mulla on ollu aikasemminkin tollanen moposkootteri ja ihan kiva silla oli lyhyitä matkoja kruisailla :)

      Poista
  5. Dentsimies77.10.18

    Kiitos hyvästä blogista, Osinkokuningas! Tämä blogi parin muun blogin ohella on todella motivoiva kun säästäminen, sijoittaminen ja taloudellinen riippumattomuus kiinnostavat itseäkin vaikka olenkin vasta alkutaipaleella :) Kiitos ja siunausta, terveyttä ja vaurautta! :3

    VastaaPoista
  6. https://vacciniumoxococcos.blogspot.com/2019/01/toteutin-yhden-unelman.html

    Kesää odotellessa. :)

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.